Ensimmäinen varsinainen siemaus simasta on tullut maistettua. Arvosana tässä vaiheessa: 8-, simassa on selvästi liian vähän hunajaa, joskin erinomainen kuivuus antaa luvata kuplivasta versiosta erinomaista.
Pullotin siis siman kahteen eri tyyppiin, joista toinen on perusviiniksi pullotettua, ja toinen on nyt jälkikäymässä pulloissa. Periaattessa jälkikäyminen pitäisi tehdä erillisessä astiassa, ja pullottaa kakkoskäymisen jälkeen, ettei pulloihin tule pohjalle hiivasakkaa, mutta en nyt jaksa säätää. Tämä luontainen laiskuus saattaa lyhentää siman elinikää, koska hiivasedimentistä saattaa liueta epämiellyttäviä sivumakuja pitkään seisoessaan.
Viinipullotettu sima on hieman liian kevyttä omaan makuuni, toivottasti joku toinen siitä kuitenkin pitää. Maultaan muistuttaa kevyttä, kuivaa valkoviiniä, ja on erittäin helposti juotavaa.
