Todellisuus alkaa pikkuhiljaa valjeta. Minä. Espoolainen. Isossa kerrostalossa. Lähes kymmeneen vuoteen en ole asunut näin pienessä (väkiluvultaan) kaupungissa. Koskaan en ole asunut näin suuressa rakennuksessa.
Mäellä olevan kerrostalon ylimmän kerroksen ikkunasta näkyy lähinnä pelkkää metsää, metsää ja kolme kaukaista savupiippua. Tätäkö on olla espoolainen? Oma parkkiruutu, seutulinjoja, oma asunto, lähikauppoja, automarketteja, pitkä matka mihin tahansa. Paljon rojua lattialla etsimässä omaa paikkaansa.
Nuuksio on sentään lähellä, eli viimeistään kesällä luvassa on tallustelua, ja hyvällä tuurilla muutamia luontopanoraamoja.
2005-01-28
2005-01-12
blogispämmiä
Blogin kommentointi on toistaiseksi kytketty pois päältä blogispämmereiden takia. Kommentointi palaa kun saan tehtyä jonkinlaisen korjaustoimenpiteen.
2005-01-03
Rakvere verivorst suitsulihaga
Rakvere verivorst suitsulihaga, eli verimakkaraa savulihalla. Lyhyitä ja paksuja verimakkaroita, rasvaa irtosi paistettaessa varsin paljon, tuoksu verimakkaralle tyypillinen. Makkara oli koostumukseltaan mustamakkaran kaltainen, tumma, mutta hieman lihaisampi, ja savulihan aromi erottui selvästi, muttei häiritsevästi.
Subscribe to:
Posts (Atom)