2008-01-31

Numeroiden historiaa

Golfin uusi sääntökirja sisältää kaikenlaista hauskaa nippelitietoa helposti muistettavassa numeerisessa muodossa, esimerkiksi reiän koko on määritelty olemaan halkaisijaltaan tasan 4 1/4 tuumaa eli 108mm, (joskin teoriassa 107.95mm olisi tarkka mitta) ja syvyydeltään vähintään 4 tuumaa (101.6mm). Pienen hakemisen jälkeen tällekin löytyi historiallinen tausta, Musselburgh'in kentällä kehitettiin ensimmäinen reiäntekokone 1829, ja sen tekemän reiän halkaisija sattui olemaan tuo 4.25". Tämän jälkeen jo vuonna 1891 R&A päätti, että kaikilla kentillä tulisi olla samankokoinen reikä, ja kun nyt joku oli mennyt moisen apulaitteen kehittämään, päätyi R&A tuohon Musselburgh'in reikäkokoon pienen rupattelutuokin jälkeen.

Mutta miksi 4.25 tuumaa? Mitään varsinaista syytä en tähän löytänyt, joskin yleinen arvaus monissa lähteissä on, että kentän tilatessa reiäntekokonetta sattui seppä käyttämään tuon kokoista lähistöllä lojuvaa putkenpätkää. Tuo kyseinen apparaatti on yhä esillä kentän klubitalolla, lähettäkää (hyvä) kuva jos käytte siellä joskus.

Entäs muita mittoja? Pari keskustelupalstaa yritti väittää, ettei tiin mitalle ole rajoituksia, mutta ainakin uudessa 2008-2011 kirjassa määritelmä sanoo, ettei tii saa olla yli 4 tuumaa (101.6mm) pitkä. Mailoille on annettu kaksi mittaa, minimipituus on 18 tuumaa (45.7cm) ja maksimi (paitsi putteri) 48 tuumaa (121.9cm). Lisäksi säännöissä ei löydy kuin viittaus "measured with any club" mailanmitan mittaamisesta. Pallon koolle on ollut kaksi vaihtoehtoa, nykyisin käytössä oleva amerikkalainen vähintään 1.680 tuumaa (42.67mm) ja enintään 1.620 unssia (45.93g), ja brittiläinen vähintään 1.620 tuumaa samalla painorajalla. Brittien pallomääritelmä tehtiin 1921, amerikkalainen pallomääritelmä julkaistiin 1931. Vuonna 1974 The Openissa käytettiin ensikerran suurempaa, 1.680 tuuman palloa ja vuonna 1990 1.680 tuumasta tuli R&An minimihalkaisija.

Lisää tarpeettomia lukuja kirjoittelen joskus kun muistan, jaksan ja/tai ehdin.

2008-01-30

Simuloitu kisa

Viime viikonloppuna tuli pelattua koko 18 reikää simuloidulla golf-kentällä. Vaikka opit olivat tuoreessa muistissa edelliseltä kerralta, ei se estänyt tälläkään kertaa hämäämästä paria kertaa näkymättömillä vesiesteillä ja sannoilla. En onneksi ollut ainoa näkymättömiin rajoitteisiin törmännyt, näkymätön outti vei myös muutaman pallon muilta. Puttipeli toimi suht hyvin, nähtäväksi jää kuinka hyvin toimii breakin lukeminen oikealla greenillä. Simuloitujen lyöntien pituudet olivat vähän vaihtelevia, esim yksi hyvä i5 rekisteröityi 20 metrin mittaiseksi, ja yksi kevyen kevyt chippi lensi komeat 30 metriä.

2008-01-25

Lisää tätä samaa kamaa

Tuli kokeiltua 9 reiän ajan simulaattorigolffia, ja hauskaa oli kyllä. Tosin yhdessä kohdassa kenttää oli näkymätön 150m pitkä vesieste, jota ei näkynyt väyläkartassa eikä kuvassa, mutta sai syötyä 4 palloa. Onneksi olivat virtuaalipalloja, eikä materiaalihävikkiä tullut tällä kertaa. Sinällään simulaatiogolf ei mennyt huonosti, sillä tuosta huolimatta tulos oli +11. Yksi hyvältä tuntunut drive joka kopsahti kauniisti keskelle kuvaa ja pomppi suoraan takaisinpäin päätyi pullihuukiksi, ilmoitettua mittaa noin 50 metriä. Peliseura (todellinen henkilö, ei virtuaaliseura) löi puolestaan driverillaan pallon ali, ja pallo nousi suoraan lyöntipaikasta kattoon yltämättä edes screenille. Hetken miettimisen jälkeen simulaattori antoi lyönnille mitaksi karvan alle 400 metriä. Puttipeli kulki molemmilla hyvin, yhden 3 putin viheriön sain mahtumaan kun tuli mokattua 20 sentistä, loput pääasiassa yhdellä putilla. Olisivatpa oikeatkin viheriöt tällaisia.

Muuta treenaustakin tuli tehtyä ennen tuota pelisessiota. Pari tuntia tuli haettua pääasiassa hyvää, toistuvaa rytmiä ja rauhallisuutta parilla eri mailalla. Lob-wedgellä täydet swingit tuntuivat oikeastaan kokoajan hyvältä, varsinkin kun kävi lyömässä pehmeämmällä matolla. Jostain syystä ensimmäiset rauta-5 -lyönnit olivat täysin kadoksissa, mutta nekin löysivät paikkansa, ja noin 90% päätyi suoraan pallosta eteenpäin noin 2 asteen sektoriin (vajaa puolimetrinen kaistale, jossa kaksi verkkoa on päällekäin) ja putosivat suoraan alas, eli ei ollenkaan huonosti näin vasta-alkajalle. Viimekauden lopulla raudat olivat jo varsin suoria, joskin kainaloon suunnattuja, ja samaa oli ilmassa ensimmäisissä hallitreeneissä, eli nyt näyttäisi siltä että ainakin hallituissa olosuhteissa (pun intended) lähtökohta vaikuttaa siedettävältä. Mutta koska seinä ja verkko on niin kovin lähellä, ei pallojenkorkeustiedosta ole mitään havaintoa.

Tulin kokeilleeksi myös draiverilla muutaman lyönnin kun oli riittävästi tilaa saada jalat matolle. Onneksi sain vihjeen laittaa tii matolle 1 ja mennä itse keskelle mattoa 2 lyömään. Hiljaa hyvää tulee, nyt tekisi mieli päästä lyömään palloa ulkoilmassa, mutta eipä taida tuolta lumituiskun keskeltä kuitenkaan mitään nähdä. Jostain syystä erillinen puttitreeni jäi tällä kertaa hyvin vähälle, pari kierrosta puttigreenillä kolmella pallolla tuli tönittyä.

Tuli myös huomattua että töissä olisi golf-harrastekerholla pääsy johonkin simulaattoriin, jonka toimintakunto on tosin tuntematon. Mutta pitänee käydä tarkastamassa sekin kapistus, jos vaikka saisi toimistokisan pystyyn ennen kevättä.

2008-01-14

Analyyttisyyttä?

Tuli huvin vuoksi kokeiltua oikeankin videokameran kanssa svingin kuvaamista. Hidastuskuva on huomattavasti parempi kuin kännykameran ottaman liikkuva mössö, joskin normaalilla kuluttajatason videokameralla ruutujen määrä sekunnissa on varsin heikko. Jotain tuosta kuvasta kuitenkin näkee, ja ei se ruudulla heiluva heebo ihan niin näytä liikkuvan kuin mitä itse luulen tekeväni. Kukahan siihen kuvaan on oiken eksynyt?

Tietokoneen ruudulta oli helppo katsoa ruutu kerrallaan, ja ainakin bsw:n huipulla osa kropasta näytti olevan jo kadoksissa ja varsinkin hyvin epäkonsistentti peräkkäisten lyöntien välillä. Suunnanvaihto puolestaan oli yllättävänkin hyvä, joskin hieman lisää vauhtia lantioon voisi laittaa. Mailan pään ehtiessä pallolle asti ei kroppa ollut vielä kääntynyt edes likimain samoissa määrin kuin Ernie Elsillä, vaan oli lähempänä tiikerin draivisvingiä.

[kml_flashembed movie="http://www.youtube.com/v/UQ7aIFplQfc" width="425" height="350" wmode="transparent" /]

[kml_flashembed movie="http://www.youtube.com/v/PPnZE3IrHWk" width="425" height="350" wmode="transparent" /]

Joskin, vaikka Elsin svingi on moninverroin kauniimpi ja helpomman näköinen, on 2007 tilastoissa Woods edellä sekä pituudessa (ka 302.4 yrd vs 297.9 yrd, pisimmät 386 yrd vs 410 yrd), että tarkkuudessa (59.83% vs 56.99% väyläosumia). Mutta kuten monessa muussa asiassa olkoon mottoni golfissakin "Tyyli ennen tarkoitusta"; hyvällä ja kauniilla svingillä perus-tuuppari on henkisesti jo askelen edellä kilpakumppaniaan ja klubitasolla sillä voi olla jo merkitystä.

2008-01-02

Uusi kausi, uudet kujeet

Vuoden ensimmäinen sisäharjoitus on takana, ja uuden kauden alkua tuskin malttaa odottaa. Puttigreenillä tuli kokeiltua 54 reikää puttaillen reiältä toiselle, matkojen vaihdellessa parista liki kymmeneen metriin ja jonkin verran breakkiakin mahtui matkalle. Vain kaksi reikää vei kolme puttia, muiden viedessä pääosin kaksi. Yhdelläkin putilla meni muutama metrin parin lähestyminen. Viimekauden tähtäysongelman ratkaisu alkaa muotoutua harjoitusten edetessä.

Chippikorit olivat tänään pitkästä aikaa kovilla, pari korillista pallojakin tuli lyötyä lähietäisyydelle, ja virhemarginaali oli tällä kertaa ihan siedettävä. Vaikkei koriin sisään mennytkään kovin montaa palloa, tippui kohtuullisen suuri osa alle puolen metrin päähän. Täysin epäonnistuneita chippejä ei tullut kuin pari, ja täydellä swingillä wedge pysyi varsin mukavasti hyppysissä.

Tuli otettua kännyvideoksikin muutama lyönti, tosin sen kuvantarkkuudella ja päivitysnopeudella ei kovinkaan paljon lyönnistä pysty havaitsemaan. BSW ja loppuasento erottuvat,  mutta siihen se sitten melkein jääkin. Jotain omituista niissäkin kyllä näkyy, eikä paketti näytä siltä miltä luulin sen näyttävän. Pitänee ottaa ensikerralla videokamera jalustoineen mukaan, niin saa paremman version ihmeteltäväksi.