Pikkulintua bongaamassa

Sääennuste lupaili puolipilvistä iltapäiväksi, joten oli aika suunnata kentälle ja kierroksella kavereina Maria, Irja ja Repe. Tummat pilvet kerääntyivät lähtöajan lähestyessä, ja avauksen ensimmäisellä väylällä karatessa hieman oikealle feidaten alkoi sataa. Viheriölle päästessä satoi jo kaatamalla ja sade vain paheni kakkosväylän edetessä. Juuri viheriölle lyödessä sade kuitenkin lakkasi, pilvet kaikkosivat ja löin komean kylkkärin griinibunkkeriin. Kolmosella sain tehtyä kauden ensimmäisen birkun, upea chippi takagreenille lyhyeksi jääneen lähestymisen jälkeen antoi hyvää mieltä loppukierrokseksi, joka muilta osin meni vähän miten sattui. Varsinkin taka-9:llä iski selkeä väsymys, kolmella väylällä peräkkäin tuplabogi tai huonompi. Viimeisen väylän avaus oli päivän korkein, ilmalentoa kesti käsittämättömän kauan, onneksi myötätuuli sentään kuljetti palloa noin satakunta metriä eteenkin päin. Lähestyminen karkasi vasemmalle ja bogiin oli tyytyminen tällä kertaa.